Puoli metriä töitä ja oikolukua Århusissa
21.3.2022 | Lukuaika 5 min
Annu Kairtamo on 23 vuoden aikana nähnyt yrityshakemistojen siirtyvän paperilta näytöille ja mikä parasta – uusien fonectalaisten saavan rohkeutta.
Annu Kairtamo aloitti työt ”viime vuosituhannella”, kun Telefakta palkkasi Tampereella uuden myyjän syyskuussa 1999. ”Olin silloin yo-merkonomi ja tehnyt erilaisia kaupan alan töitä. Halusin jatkaa vielä opiskelua, ja haaveeni oli opiskella iltaisin ammattikorkeakoulussa tradenomiksi. Tarvitsin siis päivätyön, joka loppuu neljään mennessä”, Annu Kairtamo kertoo.
Se päivätyö osoittautuikin toimivaksi ratkaisuksi, sillä vieläkään hän ei ole hakenut toiseen työpaikkaan. Yrityksen nimi ja omistajat ovat kyllä vaihtuneet ympäriltä. Fonectalainen hänestä tuli virallisesti 2005, kun yritys osti Annun työpaikan – silloin nimeltään Inoa Suomi.
Ahkeraa mapitusta Finlaysonin alueella
”Ensimmäiset vuodet olivat levottomia, kun vähintään kerran vuoteen vaihtui työnantajan nimi paperissa yhteistyö- ja omistajakuvioiden takia. Ensimmäisessä työpaikassani Telefaktalla oli muuten toimitusjohtajana ja yhden myyntitiimin vetäjänä Timo Hiltunen, josta tuli myöhemmin myös Fonectan toimitusjohtaja.”
Aivan uransa alussa Annu myi yrityksille näkyvyyttä painetuissa hakemistoissa. Parin vuoden jälkeen hän siirtyi tuotantosihteeriksi eli asiakaspalveluun ja tilaustenkäsittelyyn.
Silloin digitaalisuutta oli vasta pieninä läikkinä suomalaisilla työpaikoilla. Annu kirjoitti järjestelmään tuotekoodeja, jotta paperiluetteloihin päätyi halutun näköistä tekstiä: toivottua fonttia, lihavointia tai tekstiväriä.
”Myyjä täytti yritysten tekemät tilaukset paperille ja paperit tuotiin, postitettiin tai faksattiin myyntitiimeistä meille. Paperit ilmestyivät meidän tuotantosihteerien pöydälle aamuisin.”
Tilauksia piti säilyttää tietty aika, ja siksi työhön kuului myös melkoisesti mapittamista. Kun Fonectan toimisto Tampereella muutti viime syyskuussa Finlaysonin alueelta rautatieaseman lähelle Technopolikseen, hävitettiin vielä viimeisiä paperitilauksia.
”Nykyäänkin sanotaan, miten joku keissi on jäänyt järjestelmässä patterin väliin. Aikanaan niitä saattoi siivotessa löytyä sieltä ihan oikeasti!”
Opelilla Turkuun kouluttamaan
Annun tulevien työvuosien suunta alkoi hahmottua, kun hänen vastuulleen tuli myyjien kouluttamista. 2020-luvun Teams-vuosina tuntuu eksoottiselta ja ehkä vähän haikealtakin, että myös kouluttamisesta puuttui vielä silloin digiulottuvuus.
”Kiersimme kouluttamassa paikan päällä eli ihan ajoin Opel Kadetillani esimerkiksi Turkuun tai Jyväskylään. Näytimme materiaaleja piirtoheitinkalvoilta, ja muistan vieläkin, kun kirjoitin käsin niitä kalvoja koulutusta varten”, Annu sanoo ja nauraa.
Syksyllä 2004 hän siirtyi esihenkilötehtäviin. Tiimipäällikön tehtäviin kuului alusta asti myös johdolle raportoimista. Ihan heti Annu ei tarvinnut excel-taulukoita tai visuaalisia raportteja.
”Johtajat saattoivat kysyä, kuinka iso viive meillä on töissä. Pystyin vastaamaan, että ehkä noin 50 senttiä korkea pino. Kun tilausjono oli vähentynyt puolella, se siis tarkoitti oikeasti ihan fyysisesti matalampaa pinoa.”
Silmä tarkkana Tanskassa
Ennen digiaikaa kaikki yrityshakemistoihin liittyvä työ oli suunnitelmallisempaa ja aikataulut tarkempia, sillä painokoneet oli varattu vuosiksi eteenpäin.
”Painoaineiston oli oltava juuri sinä päivänä kuin oli sovittu painotalossa. Ja kun numero oli luetteloon painettu, se oli se mikä oli. Jos puhelinluettelon yrityssivuilla oli mennyt jotain pahasti väärin, silloin saatettiin painaa vielä lisäosa ja jakaa se alueellisesti uudelleen.”
Koska se ei kuitenkaan ollut halpaa lystiä ja painomateriaalin oli oltava tiptop, Annukin pääsi reissaamaan esimerkiksi Århusiin Tanskaan.
”Päästiin ulkomaille työmatkalle – oikolukemaan! Ei me kyllä paljon muuta nähty kuin hotellihuone ja painotalo”, Annu nauraa.
Yhdessä luettelossa saattoi olla jopa yli tuhat sivua ja lukuaikaa oli kymmenisen päivää. Annu ja viitisen kollegaa tekivät urakalla painotalossa 12–14-tuntista työpäivää. Suomessa oli samaan aikaan varattuna päivystäjät myös illoiksi ja viikonlopuiksi.
”Kävimme tietoja läpi rivi riviltä. Jos löysin epäloogisuutta tai jotain virheeltä vaikuttavaa, soitin Suomeen konttorin päivystäjälle. Hän etsi mapeista juuri sen tilauksen, jota virhe-epäily koski.”
Siinä sitten yhdessä – luuri korvalla Suomessa ja Tanskassa – huolehdittiin siitä, että yritysten yhteystiedot näkyivät seuraavan vuoden ajan oikein asiakkaille.
Rohkeasti eteenpäin!
Fonecta osti aikanaan muidenkin suomalaisten toimijoiden painettuja hakemistopalveluja, kuten puhelinluettelon Keltaiset sivut ja suurimman osan Eniron luettelobisneksestä.
”Kun kaikki merkittävät painetut luettelot oli haalittu, tuli suuri digitalisaatio ja paperiluetteloja alettiin vetämään alas.”
Ajantasaisia yritystietoja tarvitaan edelleen – nyt niitä etsitään digitaalisista palveluista.
Annukin työskentelee nykyään verkkolöydettävyyden parissa ja on neljäntoista fonectalaisen tiimipäällikkö – virallisesti Manager, Digital Presence. Annun tiimiläiset Tampereella ja Turussa huolehtivat Kontakti-palvelun avulla siitä, että yritysasiakkaiden tiedot ovat kunnossa.
Annu on edelleen todella innostunut ihmisten johtamisesta. Se on selvästi ollut hänen juttunsa.
”Hienointa Fonectalla ovat olleet aina ihmiset. Meillä on töissä mukavia ihmisiä, joiden kanssa on kiva tehdä, jutella ja ratkaista asioita.”
Moni aloittaa Fonecta-uransa juuri Annun tiimissä. Joillekin hän voi olla jopa työelämän ensimmäinen lähijohtaja.
”Kun työntekijä aloittaa meillä, hän voi olla vielä aika hiljainen ja ehkä epävarma, eikä saa suutaan auki tiimipalaverissa. Kun sellaisen ihmisen saa kasvamaan, ottamaan vastuuta ja puolustamaan mielipidettään – ne ovat sellaisia hetkiä, jolloin musta tuntuu, että kyllä musta jotain hyötyä on.”
Fonecta perustettiin 20 vuotta sitten 27.3.2002, kun Sonera Info Communications siirtyi yrityskaupassa pääomasijoittaja 3i:lle ja sai henkilöstön nimikilpailussa nimekseen Fonecta. Nimi Fonecta syntyi sanojen Phone ja Connect yhdistelmästä, olihan Fonectan päätoimialana numeropalvelut ja puhelinluettelot. 20-vuotisen uransa aikana Fonecta on muuttunut täysin digitaaliseksi markkinointitaloksi, joka tarjoaa yli 30 000 yritysasiakkaalle tuloksellisia digimarkkinoinnin palveluja. Artikkeli on osa Fonectan 20-vuotisjuhlavuoden juttusarjaa.
