Kysyimme suomalaisilta pienyrityksiltä, miten koronavirus on vaikuttanut yritysten toimintaan. Vaikka koronavirusepidemian aiheuttamien poikkeustoimien alkamisesta Suomessa on kulunut vasta vähän aikaa, ovat niiden vaikutukset jo nähtävissä yritysten arjessa. Jopa 73% kyselyyn vastanneista kertoo poikkeustilanteen vaikuttaneen liiketoimintaan negatiivisesti. Silti jotain hyvääkin tilanteessa on, neljännes vastaajista joko ei näe muutoksia liiketoiminnassa (21%) tai muutokset ovat olleet jopa positiivisia (5%).
Elintarvikealalla kysyntää eniten
Kyselyyn vastanneista 5% siis kertoo, että poikkeustilanteella on ollut positiivinen vaikutus yrityksen liiketoimintaan. Vaikka moni yrittäjä on vaikean tilanteen edessä lohduton, näkevät jotkut siinä myös mahdollisuuksia. Elintarvikealalla kysyntä on jopa kasvanut, myös muilla aloilla on näkynyt positiivisia merkkejä:
”Pakastemarjojen menekki on kasvanut selvästi, kun ihmiset ovat ostaneet varastoon niitä.”
Kun ihmiset ovat nyt pakotettuja pysymään kotona, alkavat esimerkiksi kodinsisustukseen ja pihanhoitoon liittyvät kyselyt kasvaa. Kalustealan yrittäjä kommentoi tilannetta:
”Osa (asiakkaista) on perunut töitä niin että siirretään myöhempään ajankohtaan ja toiset ovat taas kyselleen kalusteiden kunnostusta, kun ovat olleet kotona ja huomanneet että kalusteillekin voisi tehdä jotain.”
Asiakkaat siirtyvät verkkoon
Mediassa on näkynyt ilahduttavaa uutisointia siitä, miten yrittäjät muokkaavat nyt liiketoimintaansa vastaamaan muuttunutta tilannetta. Taksiyrittäjät kuljettavat elintarvikkeita, ravintolat panostavat take-away-palveluihin, kivijalkamyymälät avaavat tai laajentavat verkkokauppatoimintaa. Kyselyssä kävikin ilmi, että vastanneista jopa 40 % on jo tehnyt muutoksia yrityksensä liiketoimintaan.
Yksi varmasti ilmeisimmistä muutoksista on toiminnan siirtäminen verkkoon. Tästä ovat yrittäjät kahta mieltä. Toisaalta osa tarjoaisi palveluitaan etänä, mutta asiakkaat eivät ole kiinnostuneita etäpalveluista:
”Maksava taho rajoittaa asiakkaan pääsyä kuntoutuspalveluihin, joita tuotan. Asiakkaat eivät ole kiinnostuneita etäpalveluista joita suunnittelen tarjoavani.”
Toisaalta kasvussa on asiakkaiden verkko-ostaminen ja yhteydenottojen tekeminen sähköpostilla tai puhelimitse siinä, missä vielä vähän aikaa sitten asioitiin kasvotusten:
”Toistaiseksi ei vielä mitenkään. Asiakasvirrat toimistossa tosin vähentyneet ja asiakkaat ottavat yhteyttä enemmän sähköpostitse tai puhelimitse.”
Yhteydenottokanavien osalta 19% yrittäjistä kertoo verkko- ja sähköpostitiedustelujen kasvaneen. Kaikkein eniten on kuitenkin kasvanut sosiaalisen median, erityisesti Facebookin käyttö kyselyyn vastanneiden yritysten asiakkaiden keskuudessa. Vastaajista 17% sanoo Facebook-keskustelujen lisääntyneen, 16% näkee kasvun Facebook-tykkäysten määrässä.
Sosiaalisen median käytön kasvu kertoo paitsi siitä, että kuluttajat ovat nyt verkossa ja somessa enemmän kuin koskaan, myös siitä, että siellä halutaan osoittaa tukea niille yrityksille, joita muutenkin halutaan kannattaa.
Markkinointiin panostetaan edelleen
Kyselyn avoimissa vastauksissa moni yrittäjä sanoo, ettei usko markkinoinnin tässä tilanteessa auttavan, mutta silti markkinointipanostuksia on vähentänyt vain 29% vastaajista. Samalla tasolla markkinointipanostuksensa pitää valtaosa, eli 62% vastaajista, ja lähes 9% on kasvattanut niitä. Selvästi siis suomalaisyritykset uskovat markkinoinnin auttavan tuomaan asiakkaita, jos ei nyt, niin ainakin kriisin päätyttyä.
Asiakaskato suurin haaste
Kun yritykset nyt kuumeisesti miettivät uusia keinoja saada asiakkaita ja tuoda palveluitaan heille, on samalla nähtävissä, että kenties tulevien huonompien aikojen pelossa hankintoja ei nyt yksinkertaisesti haluta tehdä. Ilmiö on sama niin kuluttaja- kuin yritysasiakkaissakin. Lisäksi osa asiakkaista vierastaa etätapaamisia, vaikka yrityksellä valmiudet näihin olisikin.
Tässä onkin kenties tämän hetken suurin haaste yrittäjille. Miten saada asiakkaat ymmärtämään, että palveluja on tarjolla ja että niitä voi turvallisin mielin ostaa? Kaikilla aloilla ei etäyhteyksillä tai verkkokaupalla voi korvata ihmiskontaktia, mutta selvästi useammalla alalla se olisi mahdollista kuin mitä nyt on käytössä.
Yrityksissä ollaankin nyt odottavalla kannalla. Joillain aloilla on tullut paljon peruutuksia ja liiketoiminta on toistaiseksi pysähtynyt, mutta monilla tilanne on se, että vaikka peruutuksia ei vielä ole tullut, ei myöskään uusia varauksia tehdä.
”Asiakastilaukset ovat vähentyneet. Vain välttämättömimmät hoidetaan. Suoranaisia peruutuksia ei ole tullut paljon, mutta uusia tilauksia ei tule.”
Aika näyttää, miten Suomi ja suomalaiset yritykset tästä tilanteesta nousevat, mutta varmaa on se, että voittajina selviävät ne, jotka pystyvät kehittämään omaa liiketoimintaansa tilanteen mukaan ja jotka edelleen panostavat markkinointiin ja tuovat palvelunsa asiakkaiden tietoisuuteen.
